Uusi osoite on siis Maijamonnin nurkkaus. Mikäli innostusta riittää, saatte siirtyä sinne. Adíos!

P.S. Olen siis "koeajalla" Bloggerissa. Mikäli en siihen totu tai se tuntuu tyhmältä, saattaapi olla että tänne takaisin rantaudun. ;)

Ihana aurinko! Terassilla on kiva istuskella ja lämmitellä. Voin jo kuvitella vihreän nurmikentän ja suuret kukkapuutarhat täynnä väriä ja loistoa. Ja ne lämpimät kesäyöt, jotka voi viettää iloisesti ulkona ilman hytinää ja hampaiden kalsketta. Kesää odotellessa voimme nauttia ja katsella viime kesän kuvia haikeina.

Teoriasta tulikin mieleeni. Olen ihan suuressa paniikissa. Pelottaa ihan hirveästi, jos se ei mene läpi! En haluaisi tehdä sitä uudestakaan... Inssiä en pelkää, mutta tämä on jo ihan huippua! Olen lukenut tänään suurimman osan päivääni ja harjoitellut, mutta silti menee muutama aina pieleen. Suurin osa virheistäni tapahtuu huolimattomuudesta ja liian nopeasta painamisesta. Aww, en tiedä mitä tekisin toisin. Jos jäisin lukemaan ja tuijottamaan kuvaa liian kauaksi aikaa, aika kuluisi ja tuijottaisin sitä lopun aikaa ja siinä vasta paniikki iskeekin! Ja kompakysymyksetkin pelottavat.

Aah, mieli on ollut muuten ihan yllättävän pirteä! Vaikka angstasin koko viikonlopun, on mieli eilisestä lähtien lähtenyt nousuun. Kuinka korkeaksi tämä fiilis voi vielä yhtä soittoa nousta?

Autokoulun aina iloinen sihteeri piristi päivääni entisestään, hän varasi minulle kirjallisen kokeen torstaiksi. Voi kuinka hurmaavaa, aloitin harjoittelemisen vasta eilen. Ja tänään olin itse koululla harjoittelemassa ensimmäistä kertaa. Olettaa ilmeisesti, että olen luonnonlahjakkuus. Hienoa...

Mä en enää tiedä mitä mä tekisin. Miehet on välillä ahterista, mutta silti en menetä toivoani. Ne on niin ihania, mutta silti välillä niin ärsyttävän putkiaivoja. *huokaus*

Ihme on tapahtunut, ostin ensimmäisen meikkivoiteeni! Aina olen päivitellyt itselleni, että kunhan pidän ihoni kunnossa, en tarvitsisi sitä. Mutta kuitenkin se kuuluu nykyään jokaisen tytön ja naisen meikkipussin perustarvikkeisiin. Se taisi olla merkiltään Lorealin Infallible, tai vastaavaa. Minulle riittää, että se on käyttökelpoinen.

Aww, olen ihan hurmiossa. En tiedä täydellistä syytä, mutta olen henkisesti aivan seitsemännessä taivaassa. Kaikki menee aivan mainiosti, eikä mitään ikävää ole toistaiseksi vähään aikaan sattunut. Vaikkei sitä toista puoliskoa ei vieläkään ole löytynyt, olen silti iloinen ja avoin kaikelle uudelle. Totta puhuakseni, olen hieman ymmyrkäisenä yhden henkilön käyttäytymisestä. Aika näyttäköön, mitä se merkitsee, jos nyt merkitseekään mitään.

Pyh, nyt pitää rauhoittua, eikä hosua. Elämä edessä, ei saa takertua oletuksiin! Päätän lähetykseni hyräilemällä Stellan laulamaa coveria Elämää ikkunan takana.

"Mä painan nenän vasten
kylmää ikkunaa
Ja katson ulos elämään
Jos voisin peiton alle
jäädä nukkumaan
En haluaisi mennä
mihinkään"

Kuvassa siis mango-juustokakku. Aivan herrrrkullista! Siskon kanssa ensimmäistä kertaa väsäsin kotona liivatteesta jotakin, viimeksi yläasteen kotitaloustunnilla. Mutta kannatti yrittää, syömäreille se kelpasi. Pitääpä kokeilla toistakin juustokakun ohjetta...

Mutta, tänään viimeisteltiin isosiskon kanssa synttärikakku. Tänä vuonna se on mangojuustokakku. En ole koskaan tehnyt juustokakkua, mutta tämä näyttää todella herkulliselta. Kuvaa en ole siitä vielä napannut, pinta on vielä jäähtymässä jääkaapissa. Syntymäpäivälahkaksi sain perheeltä aivan ihanan kultaisen kaulakorun. Riipuksena on sydän, jossa on heiluva päällynen ja siinä on M-kirjain. Pidän siitä todella paljon! :)

Ajattelin, että jos tästä päivästä lähtien pitäisin kirjallista päiväkirjaa. Pitää vain löytää jostain kätköistä kovakantinen vihko tai kirja, joka olisi mielellään myös tyhjä. Katsotaan nyt, josko saisin pidettyä sitä mahdollisimman kauan yllä.

Noh, siihen se vauhdikkuus sitten jäikin. Päivä on sen opetuksen jälkeen ollut pitkäveteistä ja ahdistavaa. Action olisi paikallaan, mutta mistäs sitä taiot tähän hätään. Onko elämä aina näin tasapaksua, jossa ei tapahdu mitään, mikä mullistaisi koko maailman. Kyllä. Onnellisuus on aina kovan työn takana.

Kiva musta tunika tuli matkaan. Pelkäsin, että se olisi hieman liian iso, mutta sehän on juuri sopivan väljä ja on mukava päällä. Ja mielestäni erittäin hyväkuntoinen.

Tämmöinen hamonen. Kuva vähän hämää, mutta tumman ruskea se on valkoisilla yksityiskohdilla. Hieman se on isohko, mutta pienellä kaventamisella siitä tulee loistava. Alta pilkistävä tylli on mielestäni söpö ja saa hameeseen hieman nostetta. Odotan innolla sitä hetkeä, että saan pukea sen päälleni! (Kaapin ovessa pilkistää komeasti autokoulun liikennemerkkijuliste)

Ja sitten kohokohta:

Nämä ihanat, ensimmäiset nilkkurini eivät kyllä löytyneet kirpputorilta, eivätkä edes olleet alennuksessa. Kuitenkin alle 50 eurolla sain ne Prismasta, ja olen aivan ihastunut niihin. Niin hyvät jalassa ja pehmeät pohjat. Näistä en hevillä luovu, maksoi mitä maksoi. <3

Kakkupohjan tein jo torstaina, ja eilen kiikutin sen sitten paikan päälle, jossa se sitten yhteisvoimin koottiin kasaan. Ystäväni oli itse valmistanut tuulihattuja, makealla ja suolaisella täytteellä. Vaikka kakku ei täydellisyyttä hiponut, silti se oli uniikko ja kaunis ilmestys. Sisällä täytteenä oli voikreemiä ja mangovaahtoa. Päällä vaaleanpunaista marsipaania ja pari hienoa kakkukoristetta. Hyvää se silti oli!

Lahjat olivat upeita. Ystävältäni sain upean Hello Kitty -laukun, jonka sisällä oli myös Hello Kitty -pikkupyyhe ja pari askia Tutti Frutti -pastilleja. Koristeena siinä kassissa oli vielä hieno Hello Kitty -pinssi. Muilta ystäviltä saimme molemmat 20 € lahjakortin Sokokseen ja maailman parhaan syntymäpäiväkortin! Mulle olisi riittänyt, että ihmiset olisivat tulleet paikan päälle, mutta kyllä se extrakin kelpaa...

Tässä nyt kuvaa vielä tästä kaunokaisesta. :)

Ainoa huono puoli näissä juhlissa oli, että porukka kärsi aika kaameista kapuloista sitten aamulla. Minulla ei ole ollut taipumusta krapulaan vähäisen juomisen takia, mutta tänään kyllä aamusti hieman oli sellainen heikko olo. Onneksi se kuitenkin korjaantui nopeasti. Nyt vaan odotellaan sitten sitä virallista syntymäpäivää, että olisi virallisesti 18-vuotias. Ajokorttia en kyllä syntymäpäiväksi saa, mutta se ei haittaa ollenkaan. Kunhan se ilmestyisi taskuun ennen huonoja pyöräilykelejä...