Kaikkea sitä pieni ihmismieli keksii tehdä rakkaan ystävänsä ohjeistuksella. Tämä viikko on ollut yhtä ankeata ajanjaksoa, kiitos niin "vihjailevan" tekstiviestin, jota ei olisi tullut mieleenikään lähettää. Se, kenelle sen lähetin, jääköön arvoitukseksi ja lähipiirini tietoisuuteen. Pahinta tässä on, ettei viestin lähettäjä kommentoinut sitä mitenkään, mikä minua huolestuttaa eniten. tarkoitukseni ei ollut pilata tämän henkilön päivää pienellä ihastumispostillani, mutta olisihan se nyt kiva kuulla mitä hän tästä tuumasi. :D Mitä sitä pieni ihminen ei tekisi onnensa toivossa. ^_^

Odotan perjantaita innolla ja myös harmissani. Ystäväni sanoivat, että heillä on silloin iloisia paljastuksia. Hienoa heille, sillä minun elämässäni ei ole tapahtunut mitään ihania mullistuksia sitten kuukausiin. He vain kertovat tarinoita, kuinka heidän onnensa kukoistaa ja kuinka he ovat löytäneet itselleen "sen oikean", minulla taas ei ole sitä iloa suotu koskaan. :/

En sitten keksi millään, mikä tässä maailmassa on minun kohdallani mennyt pieleen tai mitä olenkaan missannut. Ehkä se minun onneni tulee sitten myöhemmin ja kolahtaa pysyvästi, sitä voi vain arvailla. Paras ystäväni on aina rohkaissut itseäni, ettei vika ole minussa vaan niissä miehissä, mitä ohi kulkevat. Kai se voikin olla totta, mutta en jaksa ilahtua niistä sanoista suunnattomasti.

Ainoa intoa antava asia on koulun yrittäjä-kurssi! Olen ihan tohkeissani jo oman yrityksen pyörittämisestä ja sen parissa touhottamisesta. Onneksi on yksi ystävä mukana muuten vielä hieman vieraassa ryhmässä, olen nimittäin hieman hiljainen oudossa seurassa. :) Ja kun perjantai tulee, ystäväni vitsaili että ottaisimme oikein mojovat hömpsyt nolojen tilanteiden ja sydänsurujen ansiosta, mutta en oikein hirveästi perustanut ajatuksesta. Sen sijaan voisimme ottaa erän oikein riehakasta SingStar-laulutuokiota. ;) Pääasia on, että yhden kaveriporukkamme ystävän synttäreistä tulee ikimuistettavat, joista höpötämme seuraavan vuoden. :)