Jep, sitäpä juuri. Koulussa viihdyin vain kaksi tuntia, mutta sillekin oli syynsä. Nimittäin autokoulussa mentiin vähän liukkaalle radalle kruisailemaan. Jarrutuksia, pujottelua ja niin eespäin. Ei se sinänsä kovin vaikeaa ollut, mutta kaikkein pelottavinta oli se, että piti saada auto hallintaan kun perä lähtee luisuun. Se näyttää hauskalta, mutta oikeasti pirun pelottavaa. Katselin, kun toiset sitä tekivät, ja totesin samalla että helppo nakki. Mutta kun itse rattiin pääsin, niin johan alkoi puntti tutista. Toivottavasti liikenteessä ei ikinä tule tilannetta, jossa pitäisi peräluisua tehdä! :S

Noh, siihen se vauhdikkuus sitten jäikin. Päivä on sen opetuksen jälkeen ollut pitkäveteistä ja ahdistavaa. Action olisi paikallaan, mutta mistäs sitä taiot tähän hätään. Onko elämä aina näin tasapaksua, jossa ei tapahdu mitään, mikä mullistaisi koko maailman. Kyllä. Onnellisuus on aina kovan työn takana.