Uuden vuoden vaihtuessa, keskiviikkoiltana, ystävien kanssa mietittiin mahdollisia uudenvuoden lupauksia. Lintsaamista ei tulla vähentämään, se kuuluu osaksi henkistä palautumista. Tältä paikkakunnalta tuskin löytyy ketään harhaluuloista jäpikkää, joka tämän bloggaajan perään lähtisi, joten se jätetään myöhemmäksi, kunnes muutetaan opiskelupaikkakunnalle, jossa on tarpeeksi uusia ihmisiä. Raittius ei kuuluu asiaan, pian täytetään vuosia. Jotain kumminkin piti keksiä, kunnes eilen se kolahti...

Etsin uuden minäni. Se kuulostaa aika pöllöltä, mutta todellisuudessa sitä se ei ole. Sisäisesti olen ehkä melko samanlainen, mutta ulkoinen olemus muuttuu. Varaan itselleni kampaajan ja muutan hiukseni ojennukseen. Käyn myös shoppaamassa itselleni alesta uuden lookin. Paljon on siis hommaa, mutta kaikki aikanaan. Maanantaiksi on aika varattu parturiin, vielä väri kaupasta niin voilá!

Vaatteiden kanssa ei ole vielä kiirettä, suunnittelin jos voisin tämän vuoden aikana aloittaa yhden haastavimmista projekteistani, villapaidan/liivin kutomisen. Sen suunnittelemista täytyy kumminkin siirtää, sillä tilauksessa on äidille uusi pipo. Aminekon valmistuminenkin siirtyy, koska vanua ei ole. Kaupassa käytiin sitä katsomassa, mutta se oli hyllystä loppu. Harvoin minä sitä ostan ja juuri silloinkin se on loppu. Tuuria...